KIELIKYLPYÄ ONNISTUNEESTI LEIRIKOULUSSA

Kielikylpyopetuksen suosio on noussut 2000-luvun alusta alkaen Suomessa. Perinteisesti tämä on tarkoittanut opetuksen antamista suomenkielisille oppilaille ruotsin kielellä. Maahanmuutto on kuitenkin tuonut tähän malliin lisää vaihtoehtoisia kieliä. On otettu käyttöön kaksisuuntainen malli, jossa oppilaat eivät aina puhu suomea äidinkielenään.

Perinteinen kielikylpyopetus ja leirikoulun rooli

Maassamme on nykyisin runsaasti suomenkielisiä oppilaita, jotka ovat ruotsinkielisessä kielikylpyopetuksessa. Opetus aloitetaan yleensä alakoulun alussa ja sitä vetää kohdekieltä taitava opettaja. Joensuunyliopiston (nykyisen Itä-Suomen yliopiston) kielikylpyopetuksen didaktiikkaan keskittyneiden tutkimusten mukaan kielen oppimisessa tärkeää on havainnollisuus, ymmärryksen varmistaminen, myönteinen ilmapiiri, monipuolisettyötavat ja runsas oppimateriaali.

Monille Etelä-Suomen kielikylpyopettajille koulunulkopuolinen sekä ulkonaoppiminen onkin merkittävä työtapa, jossa havainnollisuus korostuu, etenkin luonnon, kulttuurin sekä ihmisten toiminnanopiskelussa. Oppimateriaalia on varsin runsaasti käden ulottuvilla ja niidenkäsittelemiseksi on helppo valita erilaisia työtapoja. Leirikoulussa tarjolla on runsaasti materiaalia käsien ulottuvilla, ja erilaisia opetusmenetelmiä on helppo hyödyntää. Leirikoulun ainutlaatuinen ilmapiiri edistää sosiaalistentaitojen oppimista, ja pienryhmissä oppilaat pääsevät luontevasti kommunikoimaan keskenään, mikä tukee ymmärtämistä ja oppimista.

Kaksisuuntainen malli

Perinteisen kielikylpyopetuksen rinnalle on noussut toisenlainen pedagoginen ratkaisu: kaksisuuntainen vieraskielinen opetus. Sitä toteutetaan silloin, kun luokan oppilailla on kaksi äidinkieltä, esimerkiksisuomi ja ruotsi tai suomi ja englanti. Muitakin kielipareja on olemassa. Turun ja Joensuun yliopistoissa on kehitetty ja tutkittu myös tällaisten luokkiendidaktisia toimintamalleja. Tämä malli toimii parhaiten, kun opetusta annetaan vuoron perään molemmilla kielillä. Silloinhan osa oppilaista on aina kielikylvyssä. Tällaisessa opetuksessa pätevät samat kriteerit ja pedagogisetvalmiudet, kuin tavallisessa kielikylpyopetuksessa. Leirikoulu on tässäkin tapauksessa erinomainen työväline, joka tukee sekä tiedollisiin että taidollisiin tavoitteita.

Kielikylpyä luonnossa

Suomenlinnan leirikoulukeskuksessamme vierailee vuosittain kielikylpyluokkia, joten olen päässyt seuraamaan heidän pedagogisia tarpeitaan. Erityisesti luonnossa kielikylpyopetuksen vahvuudet tulevat hyvin esiin. Luonnossa-ja aidoissa ympäristöissä opiskelu tarjoaa sekä kielellisiä, että toiminnallisia haasteita. Perinteisessä luokkaopetuksessa on vaikea löytää sellaisia luontevia työtapoja, joiden avulla oppilaat motivoituisivat opettelemaan kasvi- ja eläinlajistoa sekä ekologisia ja ympäristöön liittyviä käsitteitä, mutta esimerkiksi leirikoulussa nämä asiat tulevat konkreettisesti esiin ilmiöoppimisen kautta.

Useat leirikoulutoimijat tarjoavat myös kielikylpyluokillesopivia ohjelmia.  Erilaisten luonto- ja ympäristöpaonotteisten ohjelmien lisäksi valikoimissa on myös kulttuuriin painottuvia sekä sosiaalisia taitoja vahvistavia aktiviteetteja.

Suomen leirikouluyhdistyksen sivuilta löytyy 43 leirikoulutoimijaa eri eripuolilta Suomea. Ohjelmat suunnitellaan aina ryhmäntoiveet ja tavoitteet huomioiden. Ole rohkeasti yhteydessä leirikoulutoimijaan ja kysy lisää!

sly@suokki.fi

0453438488

‍